Turkki | Marmaris & Icmeler
kesäkuu 1996 (2 vkoa)
Olimme ensimmäisen viikon Marmariksessa, ja toisen 7 km:n päässä Icmelerissä.
Yhteenvetona Turkista sanottakoon, että matka oli ensimmäinen ja viimeinen
kyseiseen maahan.
Olin järkyttynyt siitä, kuinka naisia kohdeltiin kuin koiria. Sekä paikallisia että turisteja.
Toinen järkytys oli eläinten kohtelu. Näin omin silmin mm. kuinka isät ja pojat yhdessä
potkivat kaduilla kulkevia kissoja ja koiria. En voi sulattaa sellaista missään olosuhteissa.
Voi olla, että kohdallemme sattui epätavallisen monia ikäviä tilanteita ja
sattumuksia, ja olen mielessäni tuominnut koko kansan väärin perustein. Kokemani ja näkemäni perusteella
en kuitenkaan lähtisi enää koskaan minkäänlaiselle matkalle Turkkiin.
Molemmissa kaupungeissa oli toki positiivisiakin asioita. Ostokset, ja eläminen
muutenkin oli varsin edullista. Marmariksen basaareissa ei voi välttyä omenateen
juonnilta, eikä nahkakauppiaiden hanakkailta myyntipuheilta.
Icmeler oli pienempi ja leppoisampi paikka. Rantsu oli mukava, ei niin kova
ryysis putiikeissa, ja ihmisetkin ystävällisempiä. Ruokakin oli ihan syötävää,
lukuun ottamatta meriretken barbecuella tarjoiltua veristä kanaa.
Turkkilainen lentoyhtiö ei ehkä ollut voittajan valinta.
»»» sivun alkuun