Olet tässä: » matkapäiväkirjat
» Monastir 2004 » sivu 1/8
» Perjantai : päivä 0
» 05.03.2004
Lentopäivä
Lento lähti puolisen tuntia myöhässä (21:10 suomen aikaa), mutta oli perillä viisi minuuttia etuajassa (23:50 paikallista (-1h) aikaa). Lentoaika olikin siis vain vajaat neljä tuntia. Kapteenilla taisi olla kiireitä.
Koneesta (Nouvelairin MD83) loppuivat kaikki alkoholipitoiset juomat heti kättelyssä. Emme ehtineet saada kaljan kaljaa, tai viinin viiniä. Mrr.
Noin tunti ennen laskeutumista yksi miespuolisista matkustajista vajosi tajuttomuuteen, ja alkoi yleinen hälinä. Tunisialainen henkilökunta ei tehnyt mitään asian hyväksi. Molottivat vaan arabiaa keskenään. Mukana ollut suomalainen opas kuulutteli: "Arvoisat matkustajat, tarvitsisimme lääkäriä. Kiitos." Onneksi miekkonen virkosi nähtävästi itsestään(?), ja matka jatkui kohti Monastiria. Hän pääsi sentään ensimmäisenä ulos koneesta, jokin sairaskohtaus ilmeisesti. Alkoholilla tuskin oli osuutta asiaan, koska sitähän ei koneesta edes saanut.
Jo koneessa saimme maistiaisia siitä, mitä oli tulossa. Maahantullessa vaaditaan selvityslomake tyyliin kuka-miksi-mihin +kengännumero. Lippulappuset täytettiin jo koneessa valmiiksi suomalaisen oppaan antaessa rautalankaohjeita.
Passintarkastus hoitui Viron tyylillä, pitkät jonot ja hidas toiminta. Passintarkastaja kirjasi vielä hotellin nimen tiedostoihinsa, se kohta oli ilmeisesti unohtunut maahantulolomakkeesta.
Passintarkastuksen jälkeen taas käsimatkatavarat läpivalaisuun, ja lenkki metallinpaljastimen läpi. Matkatavarahihnalta tuli otettua yksi väärä laukku, mutta onneksi sekaannus selvisi ennen hotellibusseihin siirtymistä. Vielä kerran jonkinlaisen tullin läpi, muutaman kympin vaihto dinaareiksi, ja vihdoin ulos lentokenttärakennuksesta. Kello oli siinä vaiheessa yhden paikkeilla.
Matka hotellille (Cap Marina Monastir) kesti onneksi vain vajaat puoli tuntia, ei tarvinnut kauan bussissa kökkiä. Yksi heebo, joka oli vetänyt muutakin kuin pulkkaa, lähti kovalla tohinalla bussista ensimmäisen hotellin luona. Joku pikkolo raahasi itseänsä isomman golfbaginkin jo sisälle Thalassaan. Tai Kalassahan se oli, niinkuin ko. heppu aikaisemmin meille ilmoitteli. Hetken perästä romut raahattiin takaisin bussin tavaratilaan, ja heppu tuikattiin takaisin penkille. Monastir Centeriin hän sitten kuuluikin. Eihän sitä nyt kaikkea voi muistaa matkan tiimellyksessä.
Hotellimme sijaitsi tosi kivalla paikalla, Monastirin huvivenesatamassa. Kompleksissa näytti olevan myös paljon palveluita; mm. Ravintoloita, pankki, posti, poliisi, pikkuputiikkeja ja supermarket.
Minä ja Ippe saatiin huoneisto 5601, ja Japi sai kämpän 5606. Ei siis kaukana toisistaan, vaikka varaukset oli tehtykin eri aikaan. Siistiltäkin vaikutti: Makuuhuone yläkerrassa (=parvi), olohuone, ruokailutila, keittokomero ja kylppäri alhaalla. Väritys kreikkalais-tyylistä sinivalkoista. Terassit aamuaurinkoon päin, näköala suoraan (pari metriä) huvivenesatamaan.
Päätimme lähteä vielä siinä kahden korvilla katsastamaan, josko löytyisi joku baari johon pääsisi yhdelle. Lomahan alkaa oikeasti vasta silloin, kun saa sen yhden paukun eteensä. Sitä ei koneessa tällä kertaa sattuneesta syystä saanut, ja asiahan pitäisi saada korjattua jollain tavalla.
Kiertelimme hotelli-/satama-alueen, sekä hiukan lähimaastoa. Ei paikan paikkaa auki, eikä kyllä ihmisiäkään missään. Kaksi mekkopukuista ukkoa näimme, ja monta security -miestä satamassa, ei muita. Ei väkisin sitten.
Päätimme painua pehkuihin, ja jatkaa tutkimusretkiä seuraavana päivänä.
Emme ehtineet vielä yöpuulle, kun ovikello jo soi. Japi ei saanut enää huoneensa ovea auki. Ippe lähti hätiin, ja niin olivat securitytkin tulleet. Respan ukkokin oli hälytetty paikalle. Puolisen tuntia siinä taisi mennä ennen kuin Japi pääsi sisään. Siinä vaiheessa tuli ekat ahaa-elämykset; Näähän ei puhukaan ollenkaan englantia.
» seuraava päivä
Tunisia | Monastir
| # 0 | # 1 | # 2 | # 3 | # 4 | # 5 | # 6 | # 7 |
» Perjantai : päivä 0
» 05.03.2004
Lentopäivä
Lento lähti puolisen tuntia myöhässä (21:10 suomen aikaa), mutta oli perillä viisi minuuttia etuajassa (23:50 paikallista (-1h) aikaa). Lentoaika olikin siis vain vajaat neljä tuntia. Kapteenilla taisi olla kiireitä.
Koneesta (Nouvelairin MD83) loppuivat kaikki alkoholipitoiset juomat heti kättelyssä. Emme ehtineet saada kaljan kaljaa, tai viinin viiniä. Mrr.
Noin tunti ennen laskeutumista yksi miespuolisista matkustajista vajosi tajuttomuuteen, ja alkoi yleinen hälinä. Tunisialainen henkilökunta ei tehnyt mitään asian hyväksi. Molottivat vaan arabiaa keskenään. Mukana ollut suomalainen opas kuulutteli: "Arvoisat matkustajat, tarvitsisimme lääkäriä. Kiitos." Onneksi miekkonen virkosi nähtävästi itsestään(?), ja matka jatkui kohti Monastiria. Hän pääsi sentään ensimmäisenä ulos koneesta, jokin sairaskohtaus ilmeisesti. Alkoholilla tuskin oli osuutta asiaan, koska sitähän ei koneesta edes saanut.
Jo koneessa saimme maistiaisia siitä, mitä oli tulossa. Maahantullessa vaaditaan selvityslomake tyyliin kuka-miksi-mihin +kengännumero. Lippulappuset täytettiin jo koneessa valmiiksi suomalaisen oppaan antaessa rautalankaohjeita.
Passintarkastus hoitui Viron tyylillä, pitkät jonot ja hidas toiminta. Passintarkastaja kirjasi vielä hotellin nimen tiedostoihinsa, se kohta oli ilmeisesti unohtunut maahantulolomakkeesta.
Passintarkastuksen jälkeen taas käsimatkatavarat läpivalaisuun, ja lenkki metallinpaljastimen läpi. Matkatavarahihnalta tuli otettua yksi väärä laukku, mutta onneksi sekaannus selvisi ennen hotellibusseihin siirtymistä. Vielä kerran jonkinlaisen tullin läpi, muutaman kympin vaihto dinaareiksi, ja vihdoin ulos lentokenttärakennuksesta. Kello oli siinä vaiheessa yhden paikkeilla.
Matka hotellille (Cap Marina Monastir) kesti onneksi vain vajaat puoli tuntia, ei tarvinnut kauan bussissa kökkiä. Yksi heebo, joka oli vetänyt muutakin kuin pulkkaa, lähti kovalla tohinalla bussista ensimmäisen hotellin luona. Joku pikkolo raahasi itseänsä isomman golfbaginkin jo sisälle Thalassaan. Tai Kalassahan se oli, niinkuin ko. heppu aikaisemmin meille ilmoitteli. Hetken perästä romut raahattiin takaisin bussin tavaratilaan, ja heppu tuikattiin takaisin penkille. Monastir Centeriin hän sitten kuuluikin. Eihän sitä nyt kaikkea voi muistaa matkan tiimellyksessä.
Hotellimme sijaitsi tosi kivalla paikalla, Monastirin huvivenesatamassa. Kompleksissa näytti olevan myös paljon palveluita; mm. Ravintoloita, pankki, posti, poliisi, pikkuputiikkeja ja supermarket.
Minä ja Ippe saatiin huoneisto 5601, ja Japi sai kämpän 5606. Ei siis kaukana toisistaan, vaikka varaukset oli tehtykin eri aikaan. Siistiltäkin vaikutti: Makuuhuone yläkerrassa (=parvi), olohuone, ruokailutila, keittokomero ja kylppäri alhaalla. Väritys kreikkalais-tyylistä sinivalkoista. Terassit aamuaurinkoon päin, näköala suoraan (pari metriä) huvivenesatamaan.
Päätimme lähteä vielä siinä kahden korvilla katsastamaan, josko löytyisi joku baari johon pääsisi yhdelle. Lomahan alkaa oikeasti vasta silloin, kun saa sen yhden paukun eteensä. Sitä ei koneessa tällä kertaa sattuneesta syystä saanut, ja asiahan pitäisi saada korjattua jollain tavalla.
Kiertelimme hotelli-/satama-alueen, sekä hiukan lähimaastoa. Ei paikan paikkaa auki, eikä kyllä ihmisiäkään missään. Kaksi mekkopukuista ukkoa näimme, ja monta security -miestä satamassa, ei muita. Ei väkisin sitten.
Päätimme painua pehkuihin, ja jatkaa tutkimusretkiä seuraavana päivänä.
Emme ehtineet vielä yöpuulle, kun ovikello jo soi. Japi ei saanut enää huoneensa ovea auki. Ippe lähti hätiin, ja niin olivat securitytkin tulleet. Respan ukkokin oli hälytetty paikalle. Puolisen tuntia siinä taisi mennä ennen kuin Japi pääsi sisään. Siinä vaiheessa tuli ekat ahaa-elämykset; Näähän ei puhukaan ollenkaan englantia.
» seuraava päivä