Kreikka | Kreeta | Georgioupoli
heinäkuu 1998 (2 vkoa)
Majailimme Kreetalla piskuisessa ja ihastuttavassa Georgioupolin kylässä
Fereniki
huoneistohotellissa. Kylä sijaitsee suunnilleen Hanian ja Rethymnonin välissä,
sieltä on myös hyvät yleiset kulkuyhteydet.
Kylältä löytyi sen pienuudesta huolimatta lähes kaikki tarvittava. Muutamia
ravintoloita, baareja, pubeja, ja pikkuputiikkeja. Sitä tavallista turistirihkamaakin
tietysti löytyi, mutta "paremmista putiikeista" saattoi tehdä hyviä löytöjä.
Hintataso yleisesti oli paljon alhaisempi kuin esim. Haniassa. Ja palvelu parempaa.
Muistan lämmöllä hopeakauppiasta, jonka liikkeessä vierailin usein.
Kampaajaa en sitä vastoin haluaisi muistella, kävelin nimittäin kampaamosta
ulos tukka lähes siiliksi nyrhittynä. Mallikuvalla, jonka mukainen leikkauksesta
piti tulla, ei ollut mitään tekemistä lopputuloksen kanssa.
Haniassa kävimme muutamia kertoja. Georgioupolin jälkeen se tuntui
kovin ruuhkaiselta. Ystävämme majailivat viikon Plataniaksen tuntumassa, ja olimme
kerran yhdessä viettämässä iltaa Haniassa. Hauskan illan jälkeen lähdimme
yöbussilla takaisin omalle kylälle. Bussi kierteli pimeässä ties missä vuoristossa,
ja aamuyön tunteina täydessä dösässä mietimme pariinkin kertaan josko koskaan
pääsemme perille. Loppu hyvin kaikki hyvin.
Patikoimme kerran 4 km:n päässä olevalle Kournas -järvelle ja takaisin.
Retki oli lievästi sanottuna rankka, lämmintä oli reilut +40° varjossa. Ei
suositella heikkokuntoisille.
Rethymnonissa vietimme yhden rattoisan päivän. Ihan leppoisan oloinen turistipaikka sekin.
Skootteriretkemme vei reittiä Georgioupoli - Vamos - Souda - Hania - Kisamos - Paleohora -
Kampanos - Skines - Hania - Georgioupoli. Vuoriston ylitys kovassa tuulessa ja
ajoittain älyttömän kapeilla hiekkateillä oli jokseenkin hankalaa. Ei paras
reittivalinta korkeanpaikan kammoisille! Kerran oltiin pienimuotoisesti eksyksissäkin,
eikä vuoristokylien englantia taitamattomista asukkaista ollut paljoakaan apua.
Mutta loppu hyvin silläkin kertaa.
Hotellissamme sattui lomailemaan harvinaisen mukavaa jengiä, eikä
henkilökunnankaan huumorintajussa ollut valittamista. Yhteisistä hauskanpidoista
on jäänyt erityisesti mieleen Jussi, joka karkotti laarssoninkin huoneestaan
sammakkojutuillaan. Jussi uhkasi järjestää yhteisen matkan koko porukalle
seuraaviin Olympialaisiin, mutta jostain syystä se matka jäi sitten tekemättä.
»»» sivun alkuun