| Takaisin matkapäiväkirjoihin | Tarun Marinan etusivu | Egyptin valokuvat |
| EGYPTI: | Yleistä | Päiväkirjamerkinnät: # 01 | # 02 | # 03 | # 04 | # 05 | # 06 | # 07 | # 08 |
| Hurghada | Kairo | Kairon egyptologinen museo | Gizan pyramidit | Citadelin palatsi |
|
Wikipedia, vapaa tietosanakirja :
Egyptin Gizassa sijaitsevat pyramidit rakennettiin 2600-2500 eaa. faaraoiden Khufu (Kheops), Khafre (Khefren) ja Menkaure (Mykernos) hautamuistomerkeiksi. Maailman seitsemästä ihmeestä vain Gizan pyramidit ovat säilyneet nykypäivään asti. Otteita osoitteesta http://kotisivu.auriamail.net/~aitokar/lasse/egypti.html : Pyramidi symboloi kahta uskonnollista näkökulmaa. Ensinnäkin se edusti alkukumpua, joka luomismyytin mukaan nousi alkuvedestä ja teki maailman perustamisen mahdolliseksi. Toiseksi se kuvasti näkyvän materian yhtymistä näkymättömään. Materiaa edusti itse pyramidi (faraon inhimillinen luonne) ja astraalista sen näkymätön jatke kohti taivasta (jumalallinen). Kreikkalaiset keksivät egyptiläisten rakennustaiteen ihmeluomuksille nimen "pyramidit" (pyramis eli "vehnäkakku") . Egyptiläiset käyttivät näistä rakennuksista nimitystä mer, joka tarkoittaa "ylösnousemuksen paikkaa" tai "ylösnousemuksen välikappaletta". Egyptissä on kymmenittäin pyramideja. Tiede ei ole edelleenkään pystynyt ratkaisemaan arvoitusta, miten muinaiset egyptiläiset pystyivät kokoamaan nämä valtavat kivimassat geometrisen säännöllisiksi rakennuksiksi. Yksimielisyys vallitsee vain siitä, ettei orjatyövoimaa käytetty, vaan näihin suorastaan yli-inhimillisiin saavutuksiin yllettiin työläisten 'uskonnollisen' innon voimalla. "Jättiläispyramidit" rakennettiin suhteellisen lyhyessä ajassa Egyptin historiassa, noin sadassa vuodessa (n. 2600-2500 ekr.). Mykerinoksen (2490-2472 ekr.) ajoista alkaen pyramidien koko pieneni ainakin puoleen. Gizan pyramidit ovat tarkalleen linjassa neljän ilmansuunnan suhteen. Suuren pyramidin sivut ovat 230,33 metriä pitkät, mittatulosten variaatio on vain 12,5 senttiä. Sama tarkkuus olisi juuri ja juuri mahdollista nykyään. Suuren pyramidin rakenteesta ilmenee myös pii, jota aiemmin luultiin kreikkalaisten kehittämäksi. Jotkut Kheopsin pyramidin seinien lohkareista painavat yli 50 henkilöauton verran. Koneita ja pyörää ei käytetty. "Kuninkaan kammiossa" on graniittisarkofagi, joka on niin hienosti työstetty, että sitä olisi vaikea valmistaa nykyaikaisillakin välineillä. Egyptiläisillä oli käytössä vain yksinkertaiset työkalut. Kuitenkin he pystyivät käsittelemään kovaa kiveä, kuten graniittia ja dioriittia - josta valmistettiin maljakoita. Eräs Kheopsin pyramidin arvoituksia on kuilut (n. 20 x 20 cm), jotka kulkevat seinien halki. Kaksi niistä lähtee "kuninkaan kammiosta" päätyen ulos asti. "Kuningattaren kammiosta" alkaa myös kaksi "putkea", joista ainakin toinen päättyy n. 65 metrin matkan jälkeen "oveen". Pidemmälle asiaa ei ole tutkittu. Kuten tiedämme, hauta ei tarvitse ilmastointikanavia. Eikä faraon sielu tarvitse käytäviä, joita pitkin pääsee pyramidiin sisälle tai ulos. Kuiluilla on jokin muu, konkreettisempi merkitys. Pyramidin monimutkainen ja yksityiskohtainen sisärakenne viittaa johonkin muuhun tarkoitukseen kuin faraon hautaamiseen. Miksi esim. rakennettiin käytävä (grand gallery, pituus 46,7 metriä, leveys 2,1 m.), joka on niinkin korkea kuin 8,7 metriä? Pyramidi on niin tarkkaa työtä, että mitään ei tehty sattumalta. |
Kävimme Gizan pyramideilla torstaina.